tiistai 17. marraskuuta 2015

Ydinlaskeumaa ja önstereitä, siitä on Fallout 4 tehty.


 (Jos osaat lukea ja kuunnella musiikkia, tästä soundtrack tekstille: Dion - The Wanderer)
Siitä on varmasti kukin kuullut oman osansa jo viikko sitten, kun se julkaistiin. FALLOUT 4. Joren avokki ja yksi parhaista kavereistani on ollut Fallout -fani jo pidempään, joten itselleni pelisarja ja sen uusimman tulokkaan julkaisu tuli aiheena tutuksi jo kesällä. Toki olin aiemminkin kuullut Fallouteista ja nähnyt ihmisten pelaavan ja ylistävän Fallout: New Vegasta, mutta itse en ollut siihen sekaantunut ennen kuin nyt.


Fallout 4 julkaistiin tasan viikko sitten. Meille PS4:n kopio saapui jo päivää aiemmin ylitehokkaan (?!) postin vuoksi, joten taloudessamme pleikkari on käynyt kuumana maanantai-illasta lähtien. Pelitunnit eivät varmastikaan lähentele joidenkin Steam-kavereideni tunteja, mutta henkilökohtaisesti olen yllättynyt, miten tiukasti hanurini liimaantuu television eteen ja näpit konsolin padiin.

Ahkerimmalla Steam-kaverillani pelitunteja on viikkoon kerennyt kertyä 58,9h, eivätkä kaksi seuraavaa ykköselle kalpene (muuten kuin ulkonakäynnin vähyydestä..ehehe) reiluilla 45 tunneillaan.
LIEVÄ SPOILERALERT (pelin prologi)

Fallout-sarjat sijoittuvat ydinsodan (2077) jälkeiseen postapokalyptiseen jenkkilään vuonna 2281. Ydinsodan varalta hallitus on rakennuttanut maanalaisia holveja (Vault). Nämä holvit toimivat päällisin puolin suojina, mutta salassa osasta holveista suoritettiin ihmiskokeita. Fallout 4 alkaakin siitä, että päähenkilö ja tämän puoliso ja lapsi (Shaun) pääsevät suojaan sotaa Vaultiin 111, mutta pian heille selviää, että heidät on valittu ihmiskokeeseen jossa selvitetään ihmisen kykyä selvitä cryogeneettisesti toteutetusta elintoimintojen hidastamisesta. Päähenkilö herää pariin otteeseen horroksesta vain nähdäkseen puolisonsa ammuttavan ja poikansa kidnapattavan. Parisataa vuotta sodan syttymisestä (ja päättymisestä) päähenkilö herää horroksestaan ainoana eloonjääneenä Vaultissa. On aika lähteä etsimään Shaunia ja selvitä ydinlaskeuman jälkeisessä maailmassa.


Maailmaa asuttavat eloonjääneet ihmiset ja ydinlaskeumalle altistuneet mutatoituneet eläimet ja monsterit. Verenhimoisista mutanteista toiset ovat vaikeampia tappaa, toisia pitää ihan tosissaan juosta karkuun, ja toisista selviää vähän helpommalla. Säteily antaa oman mausteensa seikkailuun, sillä sitä on ympäristössä yhä. Säteilyä saa niskoilleen vähän jos mistä, mutta erilaisin lääkkein ja ruuin siitä pääsee onneksi eroonkin. (Eräänä päivänä kaupasta tullessani avokkini muovipussista pääsi samanlainen ääni kuin säteilyvaarasta pelissä, ja kerkesin noin sekunnin kymmenyksen miettiä että "Oh, radiationia! Pitää juosta kauemmas." ...siis ihan oikeasti.)

Kartalla ympäriinsä juoksentelemisen, tavaroiden haalimisen ja mutanttien ja vihollisten tappamisen lisäksi Fallout 4 tarjoaa nikkarointia omien settlementtien (asutusten) suojelun nimissä, sekä omien tarvikkeiden modaamista ja uusien askartelua.



Useat tehtävälinjat ovat kaukana päätehtävästä, joka usein (esim. Skyrim) ei jaksa innostaa allekirjoittanutta, mutta Fallout tekee asiassa poikkeuksen. Tehtävät ovat normaalilla vaikeusasteella sopivan haastavia; eivät turhauttavan vaikeita, vaikka ajoittaisten tallennusten tärkeyttä en voisi enempää painottaa (nimim. "Mihinkähän asti se miut nyt heittää...---voi paska.").

Joo, se yrittää näyttää minulta.
RPG:n Falloutista tekee sandboximaisuutensa ja hahmon modailun lisäksi vaihtoehdot keskusteluissa, vaikka tästäkin olen kuullut huhuja, että aikalailla kaikki vaihtoehdot vievät samaan pisteeseen. Vanhoista Fallouteista poiketen Fallout 4:ssa ei ilmeisimmin myöskään ole karmaa jne, etkä siis oikeastaan voi päättää olevasi samalla tavalla hyvis tai pahis, kuin aiemmin. Itsellänihän asiasta ei ole kokemusta, joten en voi sanoa asian vaikuttavan omaan pelikokemukseeni. Tietysti hahmonkehityksen vaihtoehtoja ja monipuolisuutta arvostan aina. Monipuolisuudesta puheenollen... Falloutin "talent tree" antaa lievästi sanottuna paljon vaihtoehtoja (S.P.E.C.I.A.L -kykyjesi mukaan max 70 erilaista talenttia, joissa jokaisessa oma määrä upgradeja), jotka voit valita pelityyliisi sopivaksi. Huhhu! Pientä ilopissaa meinasi lirahtaa housuun kun näin tämän (alla) julisteen boxin mukana.


Ja meinasin melkein unohtaa, että myös oman hahmonsa ulkonäön saa alussa (ja ilmeisesti myös pelin aikana tietyissä pisteissä) muokattua arvostettavan suurella määrällä vaihtoehtoja! LÖÖV.

Kaiken kaikkiaan kulunut viikko ja avokkini tilaama Fallout on vaikuttanut omaan elämääni yllättävän paljon, ja voinkin sanoa olevani erittäin positiivisesti yllättynyt pelin laatuun ja siihen miten se jaksaa minutkin sitoa konsolille. En voi vielä tässä vaiheessa sanoa minkään asian häiritsevän minua, vaan vastaani on tullut lähinnä hyviä kokemuksia ydinsodan jälkeisestä maailmasta. Suosittelen Falloutia niille, jotka tykkäävät rähistä ja ammuksella (esim.avokkini), sekä niille, jotka arvostavat puskissa väijymistä ja tarkka-ampumista. Sivutehtävien lukuisan määrän ja vapaan seikkailun vuoksi pelin voi pelata halutessaan myös hyvin hitaasti. Lisäksi varsinaisen tarinan päätyttyä voit jatkaa erämaassa samoilua ja rähisemistä aivan rauhassa, sillä Bestheda on ilmoittanut ettei pelissä ole maksimitasoa l. level cappia. lvl80 here I come!



Eilen 16.11.2015 tilanne pelissäni oli tämä (video Pip-Boy applikaatiosta puhelimessani):

0 kommenttia :

Blogger Template by Clairvo